Kyläkirjat ja muut teokset

Ohjeet kotiseutukirjojen digitoimiseen

Aloitussivun yhdeksän kirjaa on digitoitu Leader -hankkeen ja ulkopuolisten rahoittajien turvin. Kauhajoella on runsaasti myös muuta kotiseutukirjallisuutta. Internetsivuja on tarkoitus täydentää ja kehittää jatkuvasti, joten kyläkirjoja ja muita Kauhajokeen tai kauhajokisiin ihmisiin liittyviä kirjoja voidaan lisätä sivuille hankkeen jälkeen.

Kauhajoki-Seura ry toivoo yhteydenottoja kaikilta asiasta kiinnostuneilta kirjoittajilta, kuvaajilta, kustantajilta ja muilta kotiseudun esille tuomisesta kiinnostuneilta tahoilta.  Esimerkiksi kyläkirjat, erilaiset historiat ja monet muut kotiseutuun liittyvät kirjalliset ja kuvalliset esitykset ovat hyvin sopivia täydennyksiä lukijaa, näkijää ja elämyksen kokijaa ajatellen.

Kaikilta julkaisun kirjoittajilta ja kuvaajilta on oltava lupa tuotosten julkaisemiseksi internetissä.

Kauhajoki-Seura ry:n yhteystiedot löytyvät seuran kotisivulta www.kauhajokiseura.fi

Murhayö Kauhajoella 1808 (2008, suom.)

Murhayö Kauhajoella. Tositarina Suomen sodasta 1808, alun perin ruotsinkielinen nimimerkin –S–N kirjoittama Mordnatten i Kauhajoki. Sann berrättelse från sista finska kriget, joka painettiin Tukholmassa 1844. Kun Suomen sodasta ja sen Kauhajoella aiheuttamista tuhoista tuli kuluneeksi 200 vuotta, Kauhajoki-Seura ry kustansi suomennoksen Johan August von Essenin tosikertomuksen murhayöstä Kauhajoen Ala-Knuuttilan talossa.

Avaa kirja (PDF)

Kapina Kauhajoella 1808 (1862, 1. painos)

Oskar Blomstedtin kirjoittama Kapina Kauhajoella 1808 perustuu muistitietoon, muistitietoihin Suomen sodan ankarista kokemuksista. Kirjan 1. painos ilmestyi sensuurin viivästyttämänä 1862, mutta se oli valmis jo v. 1859. Kapina Kauhajoella 1808 kertoo värikkäästi, miten kauhajokelaiset seipäin ja metsästysasein varustautuneina iskivät Harjankylässä venäläisen huoltokuormaston kimppuun ja ottivat ruokatarpeet omiin aittoihinsa. Muutaman päivän kuluttua seurasi venäläisen kasakkaosaston ankara kosto. Kertomus antaa tapahtumista varsin totuuden mukaisen kuvauksen.  Kirjasta on otettu taistelukuvauksin ja muutamin kuvin täydennetty 2. painos 1933.

Avaa kirja (PDF)

Praatattua Kauhajoen murtehella

Kyllä taloo päriää vaikkolis huonooki isäntä ku ov vain hyvä emäntä, tietävät Kauhajokelaiset. Kerttu Karhu on koonnut kirjaansa sanontoihin ja lausahduksiin perustuvan kuvauksen ihmiselon iloista, suruista, työstä ja temmellyksestä. Murre on kotoista ja kuvitus kirjan henkeen sopiva.

Avaa kirja (PDF)

Maan sydämeltä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto ja Maaseudun Sivistysliiton kirjoituskilpailussa pyrittiin saamaan esille maanviljelijän oma ääni, heidän kokemuksensa ja näkemyksensä. Kirjan teksti on muokattu kilpailuun lähetetystä kirjoituksesta. Omiin maatalouskokemuksiin, haastatteluin ja muistitietoihin perustuva kirja kuvaa maanviljelijän elämää vuodenkierrossa. ”Haluan tällä kirialla kunnioottaa suomalaasta raivaajakansaa, sen maauskua ja maahenkiä ja välittää sen nykyihimisille ja tuleville”, kirjoittaa Kerttu Karhu Lukijalle.

Avaa kirja (PDF)

Rikas elämä – Opetusneuvos Matti Porkkalan yhdeksän vuosikymmentä

Opetusneuvos Matti Porkkala tunnetaan Kauhajoella ja Etelä-Pohjanmaalla monipuolisena kulttuurivaikuttajana. Yli viisikymmentä vuotta kestänyt opetustyö kansakoulussa ja Kauhajoen muissa oppilaitoksissa loi pohjan hänen elämäntyölleen. Paremmin Matti Porkkala tunnetaan maakunnassa kuitenkin musiikkimiehenä ja taidemaalarina. Hän oli perustamassa Kauhajoen orkesteria, kunnan musiikin ”lippulaivaa”, joka oli ensimmäinen taidemusiikkia soittava maaseutuorkesteri maassamme.  Ensiviulistin ura orkesterissa kesti 60 vuotta. Muotokuvia syntyi vuosikymmenien varrella 159, runoja parikymmentä.

Kauhajoella ei ole montakaan kulttuuri- ja sivistyshanketta, jota Matti Porkkala ei olisi ollut perustamassa ja toimintaan laittamassa. Se vako, jonka hän kynti Kauhajoen ja koko maakunnan kulttuurin sarkaan, on todella syvä.

Torpparin ja maatyöläisen pojasta kasvoi vahva isänmaan ystävä ja Suomen itsenäisyyden puolustaja. Matti Porkkala osallistui kolmeen sotaan: kansalaissotaan, talvisotaan ja jatkosotaan. Maanpuolustustyö suojeluskuntajärjestössä oli lähellä hänen sydäntään.

Neljä sanaa: kirja, viulu, kotiseutu ja isänmaa kuvaavat asioita, jotka ovat olleet kaikkein rakkaimpia Matti Porkkalalle.

Avaa kirja (PDF)

Walok A Niemistö Kauhajoelta.

Valokuvaaja, soitinten ja kellojen rakentaja, elokuvien esittäjä ja pelimanni Alfred Niemistö tulee hienosti esitellyksi Pentti Kakkorin kuvateoksessa Walok. A. Niemistö Kauhajoelta. Kakkori, itsekin valokuvaaja ja graafikko, on tallettanut teokseen huolellisen valikoiman kuvia Niemistön lähes viisikymmentä vuotta kestäneeltä valokuvaajan uralta. Niemistö oli kyläkuvaaja sanan laajassa merkityksessä, olisi ehkä parempi sanoa maakuntakuvaaja, sillä vuosien varrella hän tuli tunnetuksi kymmenissä kylissä ympäri maakuntaa, kuvailee Pentti Kakkori taitavaa valokuvaajaa ja monitaitoista mestaria.

 

Avaa kirja (PDF)

Myynnissä olevaa kauhajokelaista kirjallisuutta

Katso lista (PDF) – päivitetty toukokuussa 2019