Velvollinen Jälki-Muisto ja Vaivalloinen Elämäkerta 1766, näköispainos 1962

Kristfrid Gananderin tuotanto käsittää parisen kymmentä teosta, joista ensimmäiset olivat tilapäärunoja. Kasvatusisänsä ja isoisänsä Henrik Hidénin hautajaisiin hän teki vuonna 1766 sururunon Welwollinen Jälki-Muisto ja Waiwalloinen Elämäkerta. Se kertoo Kristfrid Gananderin äidinisän, muorivaarin, elämästä Kauhajoen kappalaisena Suuren Pohjan sodan ja isonvihan vuosista alkaneesta ja 57 vuotta kestäneestä palveluksesta.

Avaa kirja (PDF)

Palaa Muut teokset ja artikkelit-sivulle

Christfried (Kristfrid) Ganander

Christfried (Kristfrid) Ganander syntyi Haapajärvellä 23.11.1741 kappalainen Thomas Gananderin ja hänen vaimonsa Helena Hidénin perheeseen. Isän kuoltua 1751 Helena Hidén muutti lastensa kanssa Kauhajoelle, jossa hänen isänsä Henrik Hidén oli kappalaisena 1709–1766. Kristfrid Ganander pääsi äidinisänsä, muorivaarinsa, Henrik Hidénin opastettavaksi, sillä perhe asui ensin Henrik Hidénin luona Ostomaan pappilassa lähellä kirkkoa. Kun Helena Hidén avioitui uudelleen isänsä apulaiseksi tulleen pastori Nathanael Varnbergin kanssa 1756, perhe muutti Enon pappilaan. Takaisin kirkolle perhe palasi 1763, mutta Kristfrid oli silloin jo omillaan.

Kotiopetuksen jälkeen Kristfrid Ganander jatkoi opintojaan ensin Vaasan triviaalikoulussa 1755 ja sitten kevätlukukaudesta 1859 Turun akatemiassa, josta valmistui papiksi ja vihittiin virkaansa vuonna 1763. Toimittuaan Pietarsaaressa kappalaisen apulaisena hän palasi yliopistoon 1765 ja valmistui maisteriksi 1766. Sen jälkeen Ganander oli ensin apulaisena Vaasassa ja Laihialla kunnes nimitettiin Rantsilan kappalaiseksi 1775. Siinä virassa hän toimi kuolemaansa 17.2.1790 saakka.  Gananderin ensimmäinen puoliso vuodesta 1767 oli Magdalena Sinius (k. 1784) ja toinen vuodesta 1787 Helena Elisabet Gutzén (k. 1833).

Kristfrid Ganander sai isoisältään Henrik Hidéniltä innostuksen kansanrunouteen, sanojen keruuseen, eläinten hoitoon ja moneen muuhun suomalaisen kansanperinteen muotoon. Hidénin harrastuksiin kuului kansanperinteen, erityisesti sanaston keruu. Kauhajoella kuulemiaan sanoja ja sanontoja hän tallensi vihkoon, joka myöhemmin joutui Kristfrid Gananderin ja tämän opettajan Henrik Gabriel Porthanin käsiin ja on tallentunut ainakin osittain heidän tuotannossaan.

Tuotanto

Kristfrid Gananderin tuotanto käsittää parisen kymmentä teosta, joista ensimmäiset olivat tilapäärunoja. Kasvatusisänsä ja isoisänsä Henrik Hidénin hautajaisiin hän teki 1766 sururunon Welwollinen Jälki-Muisto ja Waiwalloinen Elämäkerta. Samana vuonna hän sepitti runon kruununprinssi Kustaan häiden johdosta sekä voimakkaan suomalaishenkisen onnittelurunon Henrik Gabriel Porthanille, kun tämä sai valmiiksi väitöskirjansa De Poesi Fennican ensimmäisen osan.

Varsinaisen kirjallisen elämäntyönsä Ganander teki niiden 15 vuoden aikana, jotka hän oli Rantsilan kappalaisena. Valistuksen henkeen sopi hyvin, että pappi ohjasi seurakuntaansa käytännön asioissa, kuten eläinten hoidossa. Ganander julkaisi 1788 aiheesta kaksi ensimmäistä suomenkielistä lääkintäkirjaa, Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki sekä Eläinden Tauti-Kirja. Niissä oli vaikutteita ulkomaisista lääkekirjoista, mutta pääasiassa ne perustuivat Gananderin omiin kokemuksiin sekä muilta kerättyihin tietoihin.

Gananderin teos Mythologia Fennica on sanakirjan muotoon toimitettu teos suomalaisten ja saamelaisten uskomusmaailmasta. Siinä on kansanruno-otteita ja viittauksia muiden kansojen, varsinkin antiikin ja Skandinavian jumalien nimistöön. Kirja esittelee mytologisten henkilöiden ja paikkojen nimiä, joita Ganander oli tavannut suomalaisissa muinaisrunoissa ja kansan muistitiedossa. Vaikka vuonna 1789 ruotsiksi ilmestynyt teos sai ansaitusti kansainvälistä huomiota, se julkaistiin suomeksi vasta vuonna 1995.

Suureen suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaan Nytt Finskt Lexicon Ganander keräsi sanoja yli 20 vuotta. Käsikirjoitus valmistui vuonna 1787 ja siinä on yli 30 000 hakusanaa, noin 5 000 runosäettä ja noin 2 000 sananlaskua. Uusi Suomalainen Sanakirja sisältää kaikkiaan 135 Ilmajoelta tallennettua sanaa, jotka suurimmaksi osaksi ovat peräisin Henrik Hidénin sanavihkosta.

Kristfrid Gananderin laajasta tuotannosta julkaistaan tässä yhteydessä Henrik Hidénistä kertova muistoruno, joka on kuvattu uusintapainoksesta vuodelta 1962, sekä 1788 ilmestyneet Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki sekä Eläiden Tauti-Kirja.

Lähteet:

Liber scholae Wasensis 1722–1830. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja XVIII. Toim. Olavi Wanne (1947). Helsinki: Suomen sukututkimusseura, s. 62.

Ruismäki, Liisa (1987): Kauhajoen historia esihistoriasta vuoteen 1918. Kauhajoki: Kauhajoen kunta ja seurakunta. s. 334–337, 363–364, 375–377.

Vahtola, Jouko: Ganander, Christfried. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–