Musiikki

Musiikkikulttuuri nojaa Kauhajoella paitsi ammattimaiseen ja laadukkaaseen opetukseen Panula-opistossa, Kauhajoen evankelisessa kansanopistossa sekä Kauhajoen kansalaisopistossa myös osaavaan ja innokkaaseen harrastajaryhmään. Musiikin lajien kirjo näyttäytyy kauhajokisessa musiikkielämässä vuosittain kattavasti esiintyvien taiteilijoiden, tapahtumien ja esiintyvien ryhmien näkökulmasta. Esimerkiksi vuonna 2019 Kauhajoella kuullaan Radion Sinfoniaorkesterin, Suomen puolustusvoimain Laivaston Soittokunnan sekä raskaamman rockmusiikin artisteja Nummirockissa. Kansanmusiikki soi vahvana eri konserteissa ja tanssimusiikki tanssittaa pitkin vuotta. Musiikin voima yhteisöllisenä liimana ja virkistävänä harrastuksena on aistittavissa useissa yhteislauluryhmissä ja kuoroissa.

Niina Kiprianoff

Teatteri

Näyttämötaide elää Kauhajoella vahvasti harrastajateattereiden voimin. Palkittu Teatteri Kajo esittää kesäisin Sotkanpesän kesäteatterissa kevyitä koko perheen näytelmiä täysille katsomoille. Teatteri Kajo on toiminut Kauhajoella lähes 40 vuotta. NeOn -teatteri on parikymmentä vuotta nuorempi teatteriryhmä. Lisäksi harrastajateatterikentällä toimii myös muita ryhmiä kuten Lustiteatteri. Kauhajokisia runoilijoita ja sanataiteilijoita esiintyy useissa teoksissa erityisyytenä myös eteläpohjalaista ja kauhajokista murretta ylläpitävät murrerunoilijat.

Niina Kiprianoff

Käsityö

Käsityötaitoa ja -taidetta voi Kauhajoella ylläpitää Kauhajoen kansalaisopiston kursseilla sekä pehmeissä että kovissa materiaaleissa ja Etelä-Pohjanmaan taitokeskuksen Kauhajoen toimipisteessä. Lapsille ja nuorille käsityötaiteen perusopetusta antaa yleisessä oppimäärässä Kauhajoen kansalaisopiston taidekoulu ja laajassa oppimäärässä Etelä-Pohjanmaan taitokeskuksen ylläpitämä Näppi käsityökoulu.

Niina Kiprianoff

ITE-taide

ITE-taide, itse tehty elämä, on nykykansantaidetta, joka eroaa kansantaiteesta irrottautumalla perinteisen kansantaiteen kollektiivisesta luonteesta, sekä perinnesidonnaisuudesta. ITE-taide korvaa ne yksilöllisyydellä ja omaperäisellä luovuudella. Perinteisen kansantaiteen edustaessa esteettisesti korkeatasoista käsityötä ITE-taide o¬n kätevyyteen ja kekseliäisyyteen perustuvaa kansanomaista kuvataidetta. Kauhajoella ITE-taiteesta tunnetuimpia ovat Rikhard Koiviston (1912–1983) puuveistokset sekä Alpo Koivumäen romusta ja jätteestä tekemät eksoottiset eläimet, kotoiset hirvet, karhut ja monet muut. Erkki Kalliomäen Ruuhinevalle rakennetussa Kammikylässä kaikki on väärin päin, mutta kuitenkin toimivasti.

Liisa Ruismäki

Kulttuurin tuki

Kauhajoen Kulttuurisäätiön perustamistoimet saatiin päätökseen 1990 ja toiminta alkoi seuraavana vuonna. Ensimmäiset apurahat – 50.000 mk (8.400 €) – säätiö jakoi keväällä 1992.

Kulttuurisäätiön taustayhteisöt ovat Kauhajoen kaupunki, Kauhajoen seurakunta, Kauhajoen Valistus- ja Avustussäätiö ja Kauhajoki-Seura. Säätiön pääomat koostuvat sen peruspääomasta ja erillisrahastoista, joista tärkein on Inkeri Kanteleen rahasto. Se muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan säätiön varoista. Ns. vapaarahasto sisältää säätiön perusrahaston ja Kauhajoki-Seuran rahaston.

Laajenna sisältö

Kauhajoen Kulttuurisäätiö jakaa vuosittain apurahoja säätiön ja sen erillisrahastojen tuotoista Kauhajoen henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimiseksi ja kehittämiseksi sekä Kauhajokea koskevan tutkimustoiminnan tukemiseksi.

Vapaasta rahastosta ja myönnetään apurahoja nuorille korkeakoulutason tutkijoille Kauhajokea koskeviin tutkimuksiin (esim. pro gradu -tutkimukset, AMK-opinnäytetyöt, väitöskirjat), sekä nuorille kauhajokelaisille taiteilijoille. Kauhajoki-Seuran lahjakirjan ehtojen mukaan apurahoja myönnetään nuorille kauhajokelaisille tai Kauhajoelta syntyisin oleville perinteen vaalijoille ja tutkijoille sekä taiteilijoille, kuten musiikin ja kuvataiteen harjoittajille.

Inkeri Kanteleen rahaston apurahat myönnetään lahjakirjassa määrätyin perustein lähinnä Kauhajoella asuville tai kauhajokelaista syntyperää oleville maatalouden, terveydenhuoltoalan ja luonnonsuojelun korkeakoulutason opiskelijoille tai tutkijoille sekä oman ammattialansa jatko-opiskelijoille. Esityksen tekee erillinen apurahatoimikunta ja päätökset säätiön hallitus.

Kauhajoen kaupunkirahaston apuraha myönnetään hakemuksetta korkeatasoiselle, ensi sijassa Kauhajoelta kotoisin tai syntyisin olevalle nuorelle taiteenharjoittajalle tai taiteenharjoittajaryhmälle, jonka jäsenistä pääosa täyttää yksittäistä apurahan saajaa koskevat ehdot. Esityksen tekee erillinen toimikunta ja päätöksen säätiön hallitus.

Kauhajoki-Seura ry

Kauhajoki-Seura ry:n säännöt (2.§) ohjaavat toimintaa seuraavasti:

– Seuran tarkoituksena on syventää rakkautta ja kiintymystä kotiseutuun sekä tallentaa pitäjän menneisyyttä ja sen asukkaitten entistä elämää valaisevaa aineistoa ja siihen liittyvää tieto- ja kuva-aineistoa, suojella toimialueensa historiallisia ja kulttuurimuistoja sekä luontoa, herättää paikkakunnan väestössä yhteishenkeä, kotiseuturakkautta, harrastusta seudun menneisyyttä ja erikoisluonnetta kohtaan sekä kehittää paikkakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista.

– Seura pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan toimeenpanemalla pitäjälle ominaisten historiallisten ja kansatieteellisten ilmiöiden tutkimuksia. Seura toimii yhteisymmärryksessä Kauhajoen Museoyhdistys ry:n kanssa järjestämällä asiaa koskevia esitelmätilaisuuksia, retkiä, näyttelyitä ja kotiseutujuhlia sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa.

Säätöjen tavoitteita Kauhajoki-Seura toteuttaa myös käytännössä, kuten Kauhajoki tutuksi -sivusto osoittaa.

Kauhajoki-Seuran kunnostama ja omistama Kotiseututalo tarjoaa pientä korvausta vastaan tilat yhteisöjen kokoontumisille ja Kauhajoen Taideyhdistyksen Hella-gallerialle.

Liisa Ruismäki