Piiparipaapan polokkaKauhajoki mielletään musiikki- ja urheilupitäjäksi. Mielikuvan taustalla on sukupolvelta toiselle jatkunut osaamisen jakaminen sekä hyvät mahdollisuudet kartuttaa taitoja. Vahvojen yhteisöjen merkitystä niin taiteen tekijöinä kuin tukijoina ei voi sivuuttaa esiteltäessä kauhajokista osaamista taiteessa ja kulttuurissa. Yksilön luontaisen lahjakkuuden ja sinnikkyyden merkitystä ei myöskään voi väheksyä. Kulttuuriviikko Kriuhnaasu esittelee vuosittain pääosin paikkakunnan omia kulttuurin ja taiteen tekijöitä. Kauhajokisella kulttuurilla on suuri joukko kulttuurin kuluttajia ja taiteen rakastajia.
Jonna Pirttijoki-Helanen ja Eveliina Uitto.
Musiikki
Musiikkikulttuuri nojaa Kauhajoella paitsi ammattimaiseen ja laadukkaaseen opetukseen Panula-opistossa, Kauhajoen evankelisessa kansanopistossa sekä Kauhajoen kansalaisopistossa myös osaavaan ja innokkaaseen harrastajaryhmään. Musiikin lajien kirjo näyttäytyy kauhajokisessa musiikkielämässä vuosittain kattavasti esiintyvien taiteilijoiden, tapahtumien ja esiintyvien ryhmien näkökulmasta. Esimerkiksi vuonna 2019 Kauhajoella kuullaan Radion Sinfoniaorkesterin, Suomen puolustusvoimain Laivaston Soittokunnan sekä raskaamman rockmusiikin artisteja Nummirockissa. Kansanmusiikki soi vahvana eri konserteissa ja tanssimusiikki tanssittaa pitkin vuotta. Musiikin voima yhteisöllisenä liimana ja virkistävänä harrastuksena on aistittavissa useissa yhteislauluryhmissä ja kuoroissa.
Niina Kiprianoff
Panula-opiston Kauhajoen päätöskonsertin pienimpien esitys toukokuussa 2015.
Nummirock.
Lustipelimannit.
Lauluyhtye Octovox.
Octovox.
Klaneetin soittajat Kauhajoen museon pihamaalla kesällä 2017.
Kauhajoen Taideyhdistyksen näyttelytoiminta keskittyy Kotiseututalon Hellagalleriaan. Marraskuussa 2014 oli esillä Kimmo Pohjosen Suomen halki kulkeneen patikkamatkan innoittamia töitä.
Kuvataide
Kuvataide on saanut jalansijaa ansiokkaiden taiteilijoiden näyttelyjen muodossa sekä vahvojen yhdistystoimijoiden avulla. Kauhajoen kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Kauhajoen evankelisen opiston kuvataidelinja antavat valmiuksia nuoren omalle taiteelliselle kasvulle. Laaja kuvataiteen harrastajajoukko saa ammattimaista opetusta Kauhajoen kansalaisopiston kursseilla. Lisäksi mm. Kauhajoen taideyhdistys toimii aktiivisesti näyttely- ja koulutustoiminnassa. ITE taiteessa Nummijärvellä sijaitseva Alpon Savanni näyttäytyy alan pioneerina mm. valtakunnallisesti merkittävällä näyttelykokonaisuudella.
Niina Kiprianoff
Kesäkuussa 2018 oli esillä Kauhajoen Taideyhdistyksen omia töitä.
Nuorena on vitsa väännettävä. Kansalaisopiston nuorten kuvataidekoulun töitä keväällä 2019.
Teatteri Kajon näytelmä Reinikainen kesällä 2018, Ohjaus Timo Kankainen. Reinikaista esittävän Matti Nisulan perässä Hannu Malkamäki, Jaakko Hallivuori, Teemu Vola ja Ilkka Viitala.
Teatteri
Näyttämötaide elää Kauhajoella vahvasti harrastajateattereiden voimin. Palkittu Teatteri Kajo esittää kesäisin Sotkanpesän kesäteatterissa kevyitä koko perheen näytelmiä täysille katsomoille. Teatteri Kajo on toiminut Kauhajoella lähes 40 vuotta. NeOn -teatteri on parikymmentä vuotta nuorempi teatteriryhmä. Lisäksi harrastajateatterikentällä toimii myös muita ryhmiä kuten Lustiteatteri. Kauhajokisia runoilijoita ja sanataiteilijoita esiintyy useissa teoksissa erityisyytenä myös eteläpohjalaista ja kauhajokista murretta ylläpitävät murrerunoilijat.
Niina Kiprianoff
Oikealta Matti Nisula, Ann Hakamaa, Kalevi Hakamaa, Ilkka Viitala.
Kalevi Hakamaa.
Kirjasto.
Kirjasto
Kauhajoen pääkirjasto on aikaansa seuraava kirjallisuuden keidas keskellä kylää. Kauhajoen kirjasto- ja tietopalvelut saavat myönteistä palautetta laajasta kokoelmastaan sekä mm. yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa tehtävästä Tietohoiva-palvelusta. Palvelu tarjoaa kotona asuville ikäihmisille mahdollisuuden nauttia kirjallisuudesta. Kirjaston toiminta kehittyy laajemman aukiolon mahdollistavan tekniikan avulla yhteistyössä opistotalon kanssa kuntalaisten olohuoneeksi.
Niina Kiprianoff
Kauhajoella vietettiin Suomi 100 -juhlavuotta monin eri tavoin. Kansalaisopiston Itämaisen tanssin ryhmä esitti Kauhajoen kirjastossa joulukuussa 2017 suomalaiseen musiikkiin sovitettuja tansseja
Kauhajoen kameraseura ry:n Järjestämä Pohjanmaan kameraseurojen vuosikilpailu – ja vuosinäyttely kirjastossa Suomi 100 -juhlavuotena 2017.
Kammikylän erikoiset rakennukset Nummijärven Ruuhinevalla ovat Erkki Kalliomäen taidonnäyte.
Käsityö
Käsityötaitoa ja -taidetta voi Kauhajoella ylläpitää Kauhajoen kansalaisopiston kursseilla sekä pehmeissä että kovissa materiaaleissa ja Etelä-Pohjanmaan taitokeskuksen Kauhajoen toimipisteessä. Lapsille ja nuorille käsityötaiteen perusopetusta antaa yleisessä oppimäärässä Kauhajoen kansalaisopiston taidekoulu ja laajassa oppimäärässä Etelä-Pohjanmaan taitokeskuksen ylläpitämä Näppi käsityökoulu.
Niina Kiprianoff
ITE-taide
ITE-taide, itse tehty elämä, on nykykansantaidetta, joka eroaa kansantaiteesta irrottautumalla perinteisen kansantaiteen kollektiivisesta luonteesta, sekä perinnesidonnaisuudesta. ITE-taide korvaa ne yksilöllisyydellä ja omaperäisellä luovuudella. Perinteisen kansantaiteen edustaessa esteettisesti korkeatasoista käsityötä ITE-taide o¬n kätevyyteen ja kekseliäisyyteen perustuvaa kansanomaista kuvataidetta. Kauhajoella ITE-taiteesta tunnetuimpia ovat Rikhard Koiviston (1912–1983) puuveistokset sekä Alpo Koivumäen romusta ja jätteestä tekemät eksoottiset eläimet, kotoiset hirvet, karhut ja monet muut. Erkki Kalliomäen Ruuhinevalle rakennetussa Kammikylässä kaikki on väärin päin, mutta kuitenkin toimivasti.
Liisa Ruismäki
Kammikylän Julumetun tupa.
Kammikylän Julumetun tupa.
Kammikylää Ruuhinevalla.
Kammikylä, Julumetun salin katto.
Yksityiskohta Julumetun salin rakenteista.
Kammikylän isäntä sitoo verkkoa.
Alpon savannilla avattiin Kaikki kotona -näyttely 30.6.2018 viulumusiikin säestyksellä. Näyttelyalueella Koivumäenkylässä on esillä toista sataa Alpo Koivumäen teosta.
Sarvikuonot ja virtahevot muodostavat oman ryhmänsä Alkon savannilla.
Jokaisella ITE-taiteilija Alpo Koivumäen tekemillä eläimillä on oma ilmeensä.
”Täältä minä katson maailmaa”.
Kaikki kotona -näyttelyn avajaisissa sai myös laulaa karaokea. Alpo Koivumäki näytti itse esimerkkiä.
Vanhan ajan kotitontut vanhan ajan keinutuolissa. Kansalaisopiston kevätnäyttely 2017.
Kauhajoen kansalaisopiston kevätnäyttelyssä 2019 oli esillä upeita töitä.
Kansallispukuja tuuletettiin suurella joukolla Kauhajoen museolla heinäkuussa 2015.
Museot
Museotoiminta kaupungissamme on monimuotoista. Eduskuntamuseon tehtävä on valtakunnallisestikin tärkeä, onhan Kauhajoki pääkaupunkimme lisäksi ainoa kaupunki Suomessa, jossa Valtiopäivät ovat kokoontuneet Talvisodan aikana. Museotarjontaa täydentävät Veteraanien Perinnetalo sekä Kotiseutumuseo. Lisäksi Kauhajoella on useita yksityisiä museohuoneita ja esineistöjä, joita ei ole kartoitettu.
Niina Kiprianoff
Kauhajoen museolla valmistaudutaan tekemään riukuaitaa vittasten halkomisella. Heinäkuu 2015.
Vittakset pehmitettiin kuumassa vedessä ja seipäiden kärjet kuumennettiin hiilloksella.
Miehet sitoivat kuusenvittaksilla riu´ut aidaksi 15.7.2015
Yksikään vittas ei katkennut, niin taitavasti miehet ne väänsivät.
Valmista aitaa Kauhajoen museolla.
Kauhajoen Kulttuurisäätiö jakaa vuosittain apurahoja useita kymmeniä tuhansia euroja nuorille Kauhajokea koskevaan tutkimukseen ja kauhajokelaisille taiteilijoille. Erityisrahastoilla on omia kohteita, joihin apurahoja myönnetään. Kuva vuoden 2017 apurahajuhlasta.
Kulttuurin tuki
Kauhajoen Kulttuurisäätiön perustamistoimet saatiin päätökseen 1990 ja toiminta alkoi seuraavana vuonna. Ensimmäiset apurahat – 50.000 mk (8.400 €) – säätiö jakoi keväällä 1992.
Kulttuurisäätiön taustayhteisöt ovat Kauhajoen kaupunki, Kauhajoen seurakunta, Kauhajoen Valistus- ja Avustussäätiö ja Kauhajoki-Seura. Säätiön pääomat koostuvat sen peruspääomasta ja erillisrahastoista, joista tärkein on Inkeri Kanteleen rahasto. Se muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan säätiön varoista. Ns. vapaarahasto sisältää säätiön perusrahaston ja Kauhajoki-Seuran rahaston.
Kauhajoen Kulttuurisäätiö jakaa vuosittain apurahoja säätiön ja sen erillisrahastojen tuotoista Kauhajoen henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimiseksi ja kehittämiseksi sekä Kauhajokea koskevan tutkimustoiminnan tukemiseksi.
Vapaasta rahastosta ja myönnetään apurahoja nuorille korkeakoulutason tutkijoille Kauhajokea koskeviin tutkimuksiin (esim. pro gradu -tutkimukset, AMK-opinnäytetyöt, väitöskirjat), sekä nuorille kauhajokelaisille taiteilijoille. Kauhajoki-Seuran lahjakirjan ehtojen mukaan apurahoja myönnetään nuorille kauhajokelaisille tai Kauhajoelta syntyisin oleville perinteen vaalijoille ja tutkijoille sekä taiteilijoille, kuten musiikin ja kuvataiteen harjoittajille.
Inkeri Kanteleen rahaston apurahat myönnetään lahjakirjassa määrätyin perustein lähinnä Kauhajoella asuville tai kauhajokelaista syntyperää oleville maatalouden, terveydenhuoltoalan ja luonnonsuojelun korkeakoulutason opiskelijoille tai tutkijoille sekä oman ammattialansa jatko-opiskelijoille. Esityksen tekee erillinen apurahatoimikunta ja päätökset säätiön hallitus.
Kauhajoen kaupunkirahaston apuraha myönnetään hakemuksetta korkeatasoiselle, ensi sijassa Kauhajoelta kotoisin tai syntyisin olevalle nuorelle taiteenharjoittajalle tai taiteenharjoittajaryhmälle, jonka jäsenistä pääosa täyttää yksittäistä apurahan saajaa koskevat ehdot. Esityksen tekee erillinen toimikunta ja päätöksen säätiön hallitus.
Kauhajoki-Seura ry
Kauhajoki-Seura ry:n säännöt (2.§) ohjaavat toimintaa seuraavasti:
– Seuran tarkoituksena on syventää rakkautta ja kiintymystä kotiseutuun sekä tallentaa pitäjän menneisyyttä ja sen asukkaitten entistä elämää valaisevaa aineistoa ja siihen liittyvää tieto- ja kuva-aineistoa, suojella toimialueensa historiallisia ja kulttuurimuistoja sekä luontoa, herättää paikkakunnan väestössä yhteishenkeä, kotiseuturakkautta, harrastusta seudun menneisyyttä ja erikoisluonnetta kohtaan sekä kehittää paikkakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista.
– Seura pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan toimeenpanemalla pitäjälle ominaisten historiallisten ja kansatieteellisten ilmiöiden tutkimuksia. Seura toimii yhteisymmärryksessä Kauhajoen Museoyhdistys ry:n kanssa järjestämällä asiaa koskevia esitelmätilaisuuksia, retkiä, näyttelyitä ja kotiseutujuhlia sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa.
Säätöjen tavoitteita Kauhajoki-Seura toteuttaa myös käytännössä, kuten Kauhajoki tutuksi -sivusto osoittaa.
Kauhajoki-Seuran kunnostama ja omistama Kotiseututalo tarjoaa pientä korvausta vastaan tilat yhteisöjen kokoontumisille ja Kauhajoen Taideyhdistyksen Hella-gallerialle.
Liisa Ruismäki
Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 apurahan saajia oli suuri joukko. Kauhajoen Kulttuurisäätiö tuki opinnäytetöitä sekä taiteen tekijöitä ja opiskelijoita 82 000 eurolla.
Kauhajoen päivän juhla 12.8.2018 aloitettiin jumalanpalveluksella Nummijärven tunnelmallisessa kirkossa. Palveluksen toimitti vs. kirkkoherra Antti Ala-Opas.
Varsinainen juhla pidettiin kotoisesti Alpon savannilla, jossa ITE-taiteilija Alpo Koivumäki esitteli töitään.
Erkki Kalliomäki kertoi, miten Nummijärven ja Koivumäenkylän elämä on muuttunut vuosikymmenten aikana.