KAUHAJOEN ELINKEINOT
Pitäjän muodostavat sen asukkaat, mutta asukkaat tarvitsevat toimeentulon lähteitä, elinkeinoja ja palveluja elääkseen ja menestyäkseen. Kauhajoella on elinkeinoissa hyvä kirjo, kotitilalla harjoitettavasta maataloudesta palveluyrityksiin, kauppaliikkeisiin ja valmistavaan teollisuuteen. Toiminta on paikallista, valtakunnallista, sekä yhä useammin merkittävää kansainvälistä.
Kauhajoki on kuitenkin pystynyt kehittymään Suupohjan seutukunnan kaupalliseksi keskukseksi. Tähän ovat vaikuttaneet yrittäjien, paikallisten vaikuttajien ja päättäjien yhteiset ponnistukset eri vuosikymmenillä. Hyviä puolia on osattu hyödyntää ja monilla negatiivisilla asioilla on kääntöpuolena jotain positiivista. Esimerkiksi etäisyys maakuntakeskukseen on riittävä, jolloin oman alueen palveluille on kysyntää. Aluepolitiikka toimi aikanaan Kauhajoen hyväksi ja toi paikkakunnalle yrityksiä korkeampien investointitukien ja rivakan, pystyvän sekä pysyvän työvoiman houkuttelemina. Lisäksi sellaisella elinvoimaisuuden mittarilla, joka vertaa yksityisten työpaikkojen suhdetta julkishallinnon työpaikkoihin, erottuvat Kauhajoki ja koko Suupohja edukseen.
Kauhajoen elinkeinorakenteeseen on luonnollisesti vaikuttanut vahvan maatalouspitäjän perinne. Myös yrittäjien aktiivisuudella on ollut suuri merkitys Kauhajoen nykyisen yrityskokoonpanon kannalta. Esimerkiksi Atrian Kauhajoen yksikköä edeltäneen Maan Lihan laittoivat alkuun paikalliset yrittäjät. Myös huonekaluteollisuuden, kuljetinteollisuuden (materiaalinkäsittely, sisälogistiikka), metalliteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kehittymisen takana on suuri joukko yksittäisiä yrittäjiä ja yrityksiä. Rohkeita ratkaisuja ovat tehneet monet omalla erikoisalallaan menestyjät, joista esimerkkeinä mainittakoon IKH ja Serres.
1920-luvulta alkaen Maamieskoulu, Kotitalouskoulu ja Kauhajoen evankelinen kansanopisto loivat pohjan seudun tavallisten kansalaisten opiskelulle ja tärkeän käytännön tiedon hankinnan keskeisten ammattien harjoittamisen tueksi, minkä ansiosta elinkeinot kehittyivät ja vaurastuminen käynnistyi. Yhteiskunnan kehittyminen toi mukanaan myös hallinnollista työtä sekä uusia oppilaitoksia. Molemmat ovat työllistäneet etenkin koulutettua väkeä ja oppilaitosten kautta on saatu osaavaa työvoimaa ja ammattitaitoisia yrittäjiä koko seutukunnalle.
Reija Haapanen

KAUHAJOELLA ON VAHVA YRITTÄMISEN PERINNE
Kauhajoella on kautta aikojen totuttu yrittämään, minkä ansiosta henkinen kynnys oman yrityksen perustamiseen on matala. Apua ei ole odoteltu eikä valitettu olosuhteista: jos käytettävissä on ollut vain autotallin nurkka tai navetta, on aloitettu sellaisessa.
Asenteet ovat tutkitusti suurin syy innokkaaseen yrittäjyyteen. Yrittäjyystutkimuksissa alueellista pienyrittäjyyttä selittäviksi tekijöiksi on nähty mm. yritysten perustamisen ja yritystoiminnan harjoittamisen traditiot, menestyneet yrittäjät, jotka toimivat esikuvina, sekä yrittäjien arvostus. Kaikki nämä liittyvät asenteeseen yrittäjyyttä ja yrittäjiä kohtaan. Lisäksi yrittäjien välinen yhteydenpito, niin henkinen kuin tuotannollinen, edistää yrittäjäksi hakeutumista.

SINNIKKÄÄSTI UUTEEN NOUSUUN
Kauhajoen – kuten kaikkien muidenkin Suomen paikkakuntien – kehitys kytkeytyy vahvasti valtakunnan yleiseen kehitykseen. Vielä 1960-luvulla kenttä oli vapaa monenlaisille yrityksille ja Kauhajoella perustettiin innolla huonekaluverstaita, vähittäiskauppoja ja erikoisliikkeitä, panostettiin elintarvikealaan, toisen asteen koulutukseen ja yrittäjäkoulutukseen. Halleja nousi ja niitä laajennettiin. Sillä ja seuraavalla vuosikymmenellä paikkakunnalle saatiin myös satoja ihmisiä työllistäneitä valtakunnallisten yritysten toimipaikkoja, kuten vaasalaisen Strömbergin liesi- ja lämmitintehdas sekä vaatevalmistaja Tiklas. Suuret yritykset vahvistivat paikallistaloutta. Myös materiaalinkäsittelyala käynnistyi.

KAUHAJOKI ON SUUPOHJAN KAUPAN JA TEOLLISUUDEN KESKUS
Kauhajoki tunnetaan yrityksistään ja yrittäjyydestä. Yrityksiä Kauhajoella on 812 kappaletta (vuonna 2016). Työpaikkaomavaraisuus on yli 100, eli Kauhajoella on töitä useammalle kuin mitä kaupungissa on työntekijöitä. Työpaikkoja Kauhajoella on yhteensä 3210 kpl joista 32% on teollisuudessa ja 22% tukku- ja vähittäiskaupassa. Tämän lisäksi maataloustuotanto on edelleen merkittävä työllistäjä 10% työpaikkaosuudellaan. Kauhajoen suurimpia yksityisiä työllistäjät ovat IKH, Serres ja Atria.
Työttömyysprosentti Kauhajoella on 9,1 (joulukuu 2018) joka tarkoittaa että Kauhajoella on 551 työtöntä työnhakijaa.