Kauhajoen liikunta- ja urheilutoiminta
Kymmeniä liikuntajärjestöjä
Kauhajoen liikunta- ja urheilutoiminnalla on vahvat perinteet eteläpohjalaisessa liikuntakulttuurissa ja liikuntapaikkojen rakentamisessa eri vuosikymmeninä. Vanhin liikuntaseuramme Kauhajoen Karhu on perustettu v. 1910. Parhaimmillaan on Karhussa ollut yli 20 kilpailevaa lajijaostoa, tietojen mukaan määrällisesti suurimpana Suomessa. Seuratoimintaa kartoitettaessa Kauhajoella on todettu olevan noin 50 liikuntatoimintaa harjoittavaa liikuntajärjestöä, lajijaostoa, muuta yhdistystä tai yhteisöä.
Lajivaatimusten mukainen järjestäytynyt toiminta vaatii kunnossapidettyjä turvallisia suorituspaikkoja ja vapaa-ajan alueita. Liikuntapaikat ja -alueet ovat myös Kauhajoella keskustassa isommissa keskittymissä ja kyläkoulujen yhteydessä. Valtakunnallinen liikuntapaikkojen tietopankki – LIPAS, on sisältänyt Kauhajoelta parhaimmillaan lähes 200 liikuntapaikkaa. Nykyisin voidaan todeta luokituksen mukaisesti niitä olevan meillä noin 100. Kaupungin liikuntapaikkojen ylläpidosta vastaa pääasiassa kaupunki /tekninen toimiala.
Liikuntalaki patistaa vastuuseen
Vapaa kansalaistoiminta liikuntakulttuurin alueella vahvistui Liikuntalain (984/1979) astuessa voimaan 1980. Tällöin liikuntatoiminta julkisen sektorin toimialueena sai alkunsa virallisesti kaikissa Suomen kunnissa. Lain myötä yleisten edellytysten luominen liikuntatoiminnalle oli ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä: liikuntapaikoista ja –alueista huolehtiminen, olosuhteiden kokonaiskehittäminen, rakentaminen ja käytännön toimivuus. Itse liikuntatoiminnan järjestämisen päävastuu oli laissa tarkoitetuilla liikuntajärjestöillä.
Liikunnan edellytysten luomiseen ja peruspalvelujen tarjoamiseen tasapuolisesti kaikille kansalaisille, alettiin myöntää valtion ohjauksessa ja valvonnassa valtionosuutta ja -avustusta sekä lainaa liikuntatoiminnan tukemiseen. Silloinen lääninhallitus, nykyinen aluehallintovirasto, hallinnoi ja avustaa edelleen maakuntia ja kuntia tarvittaessa lakivelvoitteissa sekä käytännön liikuntatoiminnan toteuttamisessa.
Kunnassa on luottamuselin, joka tarkemmin säädetyllä tavalla huolehtii ennen muuta liikuntatoiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä sekä kunnassa harjoitettavan liikuntatoiminnan tukemisesta.
Liikuntalaki uudistettiin 2015. Tämän lain myötä pyritään erityisesti edistämään eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa sekä vähentää eriarvoisuutta liikunnassa. Kuntien tärkeänä tehtävänä on edelleen luoda edellytyksiä asukkaiden liikunnalle. Liikuntaa edistetään mm. järjestämällä liikuntapalveluita, rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja ja tukemalla kansalaistoimintaa, kuten seuroja. Kunnan tulee kuulla myös asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä.
Lisätietoja: Liikuntalaki 390/2015: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390 ja liikunta-asetus 550/2015: https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ .
Paula Kallionpää
vapaa-aikatoimenjohtaja
Keskustele aiheesta hashtagilla #urheilukauhajoella.
