Tiluskartat 1752–1771

Vanhentunut peltojen lohkojako päätettiin 1747 korvata isollajaolla, jonka piti selkeyttää maanomistus. Vapaaehtoisesti peltojen uudelleen jakaminen ei toteutunut, vaan tarvittiin vielä 1757 uusi päätös, jos yksikin kylän maanomistaja halusi isonjaon toteuttamista, pellot piti jakaa. Se taas edellytti viljavuuden mittausta eli jyvitystä ja siihen tehtävään Pohjanmaan maaherra Piper värväsi ja painosti kaikki saatavilla olleet maanmittarit.

Isoajakoa ennakoiden vuonna 1748 perustettiin maanmittauskomissio, jonka ”komissiomaanmittarit” aloittivat mittaukset ja jakotoimet Etelä-Pohjanmaalla samana vuonna. Kauhajoella verollepanomittaukset aloitti maanmittari Israel Wänman 1752, mutta hänet määrättiin välillä muualle ja työ tuli hänen osaltaan valmiiksi vasta 1771. Osan kartoista viimeisteli 1780-luvulla maanmittari Daniel Wirzenius. Miedon kylään kuuluneiden Harjan, Sorvarin ja Toivakan mittasi Kurikan maanmittari Jacob Hoof 1757. Kainaston niittyalueen kartat, jotka suureksi osaksi kuuluivat Kurikan ja Ilmajoen isännille, ovat Ilmajoen maanmittarin Anders Colleenin käsialaa vuodelta 1756. Niityt olivat ns. enklaaveja eli kuuluivat omistajiensa seurakuntiin ja kuntiin vuoden 1941 loppuun saakka ja viimeiset vuoteen 1945 asti, jolloin ne liitettiin Kauhajokeen.

Maanmittari Israel Wänmanin mittaus- ja kartoitustyyli poikkesi Ilmajoella ja Kurikassa toteutetusta kartoitusmenetelmästä. Ilmajoelta Harjankylään joen kummankin puolen tilat piirrettiin karttaan kohdakkain. Kauhajoella Israel Wänman piirsi tilojen kartoista yksilöitä ja siksi melkein kaikista tiloista on oma kartta. Niiden pohjalta Daniel Wirzenius toimitti peltojen ja niittyjen jakotoimituksen 1760-luvulla varsin sopuisasti. Metsäjaosta oli vielä 1772 pidetyssä katselmuksessa jonkin verran erimielisyyttä, mutta nekin järjestyvät vähin äänin. Isojako oli suurimpia uudistuksia, mitä maataloudessa on tehty ja sillä oli myönteiset vaikutukset Kauhajoen asutukseen ja elinkeinoelämään: talojen halkominen lisääntyi ja torppien perustaminen helpottui.

Puhtaaksi piirretyt kartat ovat Kansallisarkistossa (KA), jossa niitä ovat kuvanneet Heikki Rantatupa ja Olli Tuuri. Vaasan maakunta-arkistoon (VMA) talletetut kartat ovat kuvanneet Sari Tallgren ja Liisa Kasi.

Kauran sotilasvirkatalon tiluskartat 1872–1917

Liisa Ruismäki

Lähteet:

Valtioneuvoston päätös N:o 297/2.5.1941 ja 473/24.5.1945. Uudistushakemisto, Digitaaliarkisto. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=105097–105101
Cartographia Ostrobothnica. Pohjanmaa vanhoissa kartoissa. Österbotten på gamla kartor. Toim. Heikki Rantatupa, Henry Nygård ja työryhmä. Vaasa: Svensk Österbottens Hembygds- och Museiförbund r.f Scriptum. s. 141 – 144
Rinta-Tassi, Osmo (toim.): Kyröönjoki – Meirän joki (2013). Otava, Keuruu: Samuli Paulaharju säätiö. s. 115–116, 186
Ruismäki, Liisa (1987): Kauhajoen historia esihistoriasta vuoteen 1918. Kauhajoki: Kauhajoen kunta ja seurakunta. s. 151–153.