Pohjanmaan ensimmäisenä maanmittarina toimi Claes Claesson, jonka vuoden 1650 tienoilla tekemä eteläisen Pohjanmaan maakuntakartta on Kyrönjokivarren ja Kauhajoenkin ensimmäinen kartta. Se kattaa hyvin vesistöt ja epämääräisen rajan Kauhajärvellä Kyrönjoen latvoilla. Kaarleporin kreivikunnan kartasta vuodelta 1652 näkee, miten Kauhajoen asutus on keskittynyt jokien varsille.
Maanmittari Olof Lundgren toimi Pohjanmaalla 1679–1681. Hän jäljensi Claessonin maantieteellisiä karttoja ja piirsi niiden perusteella vähän täydennetyn Ilmajoen ja Lapväärtin kartat 1679 ja maakuntakartan 1680. Kristoffer Mört piirsi Ilmajoen kartan 1709
Seuraavalla vuosisadalla pyrittiin saamaan jokaisesta Suomen pitäjästä kartat ja niihin taloudelliset selitykset. Tätä varten perustettiin 1748 mittauskomissio, johon määrättiin heti 20 uutta maanmittaria. Pohjanmaan maaherra Piper painosti hallitusta saadakseen mahdollisimman paljon maanmittareita omalle alueelleen verollepanomittauksiin. Vuodesta 1750 lähtien Etelä-Pohjanmaalle siirtyikin valtaosa komissiomaanmittareista. Kauhajoki on hyvin esillä Samuel Gustaf Hermelinin maakuntakartassa vuodelta 1798. Kartaston kaikki kartat suunnitteli ja piirsi ilmajokelainen Carl Petter Hällström. Kartastoa käytettiin myös Suomen sodan 1808 karttojen pohjana. Kauhajoki tuli 1700-luvulla esille myös monissa tiestöä, majapaikkoja (kestikievareita) ja postitaloja esittelevissä kartoissa.
Autonomian aikana vasta Krimin sodan ajalta Kalmbergin kartastossa Kauhajoki on kuvattuna jo varsin tarkasti itäisintä aluetta lukuun ottamatta, jonne kartasto ei. Seuraava entistä tarkempi kartta on vuodelta 1903.
Melkein kaikki kartat ovat Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa JYXissä (https://jyx.juy.fi; www.vanhakartta.fi), muutamia karttoja on arkistoaineiston pohjalta piirretty alun perin Kauhajoen historia -kirjaan ja Kauhajoen metsien ja soiden kirjaan. Kyläjakoa 1830 esittävän kartan on arkistoaineistosta piirtänyt Niilo Virtamo käsikirjoitukseensa: Kauhajoki, pitäjänkertomus 1928.
Liisa Ruismäki
Lähteet:
Cartographia Ostrobothnica. Pohjanmaa vanhoissa kartoissa. Österbotten på gamla kartor. Toim. Heikki Rantatupa, Henry Nygård ja työryhmä. Vaasa: Svensk Österbottens Hembygds- och Museiförbund r.f Scriptum. s.38–45, 184, 193, 201.
Ruismäki, Liisa (1987): Kauhajoen historia esihistoriasta vuoteen 1918. Kauhajoki: Kauhajoen kunta ja seurakunta. s. 120, 424.
Kauhajoen kohoaminen merestä 6500–5500 eKr. Siiriäinen_Ari 1987 Kauhajoen esihistoria-Kauhajoen historia s.21.
Asutus Kauhajoen ympärillä 1560-luvulla sekä Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan väliset rajat ennen ja jälkeen vuoden 1577. Kauhajoen historia s. 61.
Kauhajoen talot 1800. Liisa Ruismäki (1991) Vesistöt asutuksen väylänä. Teoksessa Kauhajoen vesien kirja: Kauhajoki: Lions club Kauhajoki ry. s. 20.
Kylänrajat 1830 Niilo Virtamo: Kauhajoki, pitäjänkertomus 1928, käsikirjoitus. Alkup. Vaasan Maanmittauskonttorin arkisto. Kauhajoen Metsien ja soiden kirja (1999). s. 43.
