Erikoinen geologia

Kauhajoen arvoituksellinen maa- ja kallioperä on kiehtonut tutkijoita pitkään. Maapeitteet ovat poikkeuksellisen paksut, koska jäljellä on myös aikaisempien jäätiköitymisten kerroksia. Kallioperä on syvällä, ja harvoilla paljastumilla se on rikkonaista. Esiin tulee jopa ikivanhaa rapautumispintaa, moroa. Lauhanvuoren sydämessä on harvinaista hiekkakiveä ja rinteillä samaa tavaraa valtavina Lapin rakkaa muistuttavina pirunpeltoina. Niistä suurin on Isojoen puoleisella länsirinteellä.

Hyypänjokilaakso

Hei, mitä tämä on? Näin kysyy kulkija, joka näkee ensi kerran tämän laakson, pitkän vaikuttavan kourun,  jonka pohjalla virtaa  kapea villisti mutkitteleva joki, reunoilla hämyisät taimenpurot kuruissaan, lukuisat lähteet ja monimuotoinen luonto, kuin pieni Nooan arkki. Eikä unohda koskaan tätä näkymää, jossa pohjalaisen maiseman rakenne on kääntynyt päälaelleen.

Latvavesien lumo

Poikkeuksellisen runsaat pohjavedet ja komeat lähteet, viisisataa kilometriä taimenpuroja lehtomaisen rehevissä notkoissaan, kolmen vesistöalueen latvajärvet, erämainen Ikkelänjoki. Vedenjakajalla on vähän vettä, mutta rikas vesiluonto. Entä sitten, kun saavumme alemmaksi lakeudelle, jossa pienikin joki pullistelee? Tätä kaikkea ei uskoisi, ennen kuin näkee.

Metsä ja suoluonnon monimuotoisuus

Monimuotoisuus on luonnon rikkautta. Kauhajoen metsissä on karujen kankaiden keskellä yllättävää rehevyyttä puronvarsien lehtometsissä. Toinen elämyksellinen ja luonnonystävää ilahduttava näky on soitten moni-ilmeisyys, erityisesti valtavat allikkoiset keidassuot, joilla lajien runsaus on suurimmillaan kesän kiihkeinä viikkoina.

Katikka

Tuhansia vuosia sitten Kauhanevaksi kehittyvän suursuon länsilaidalle puhkesi lähde, jonka vesi sai aikaan eroosion ihmeen. Lähteestä alkava Katikanluoma  kulutti paksuihin hienohiekkakerroksiin yli kaksikymmenmetrisiä kanjoneita, joiden jyrkkä rinne viettää puronotkojen hämäriin. Täällä kahden muunkin puron kuruissa on yksi Kauhajoen elämyksellisimmistä luontoympäristöistä.

Suursuon vuosi

Eteläpohjalaiset suot ovat aivan ainutlaatuisen kauniita. Luonnossa kulkijalle suo on rauhan tyyssija ja avara tila täynnä värien, makujen, hajujen ja hiljaisuutta vasten kuuluvien äänien aisti-iloa. Aivan erityinen tenhonsa on suusuolla, kuten Kauhanevalla, koko eteläisen Suomen suursoitten ylväimmällä edustajalla.

Highland Cattle

Käynti karjatilalla Kauhajoen Hyypänlaaksossa kuulaana syksyisenä aamuna. Lyhyestä kuvauskäynnistä syntyy kiinnostava hetki, kun luomutilan emäntä vastaa kuvaajan kysymyksiin ja esittelee komean karjansa. Samalla kuulee selviämisen kesän 2018 kuivuudesta, kuinka tämän alkukantaisen rodun emot opettavat vasikoitaan ja miten karja reagoi, kun pedosta tulee vainu.

Keskeinen viljelyaukea

Lakeus on osa kansallisidentiteettiämme ja pohjalaisten rakasta sielunmaisemaa. Hieno runollinen kuva- ja musiikkikertomus Kauhajoen avarista peltolakeuksista kaikkina vuodenaikoina. Etelä-Pohjanmaan pellot ovat meille tärkeä ruoka-aitta, mutta aitta ei täyty ilman viljelijän ahkerointia arvaamattomankin luonnon ehdoilla.

Keskustaajama

Kauhajoen kaupungin keskustassa asuu lähes 10 000 asukasta. Ydinkeskusta rakentuu kahden samansuuntaisen pääkadun ja mutkittelevan joen varrelle. Kunnalliset hallinto- ja palvelurakennukset muodostavat  oman tiiviin kokonaisuutensa. Kaupallisten palveluitten alueella voi tehdä aikamatkan vanhasta pienimuotoisesta Kirkonkylästä nykyajan suurliikeitten markettimaailmaan.

Pinnanmuodot

Moni-ilmeinen Kauhajoki sijaitsee kahden maisematyypin rajalla. Tasaista viljelyaukeaa ja siihen liittyviä jokilaaksokyliä reunustavat laajat metsäiset selänteet, jotka nousevat jyrkästikin 60-80 m jokilaaksoista. Vielä korkeammaksi kohoaa Lauhanvuori, läntisen Suomen korkein kohta Isojoen ja Kauhajoen rajalla, 231 m merenpinnasta ja 100 m Muurahaisen kylän pelloista.

Pohjavesi

Pohjavesi on ehkä tärkein luonnonvaramme. Kauhajoella on poikkeuksellisen runsaat pohjavesivarat. Ryhmä nuoria lähtee tutkimaan, miten pohjavesi syntyy, käy soraisilla harjuilla, tutkii podsolia, juo lähteestä ja näkee lähdepuron monimuotoisen luonnon elämääpitävänä voimana. Lopuksi he saavat selvityksen nykyaikaisen vedenottamon siiviläputkikaivosta yhdyskuntien vesihuollon alkupisteenä.

Youtube-kanava – Kauhajoki tutuksi

Lisää videosisältöä

Kauhajoki-päivä Lustilassa 9.8.1992

Kauhajoen päivää vietettiin 9.8. Lustilassa. Ohjelman keskiössä oli harrastajanäyttelijöiden kuvaelma Lustilan kylän historiasta. Näytelmä on kokonaan kyläläisten itse tekemä ja se sai uusia muotoja ja sanoituksia sen mukaan, mikä näyttelijöistä kullakin esityskerralla tuntui hyvältä ja mukavalta.

Klikkaamalla vieressä näkyvän videon ylälaidassa ”Kauhajoki-päivä Lustilassa 9.8.1992”-tekstiä avautuu video uuteen selainvälilehteen Youtubessa jolloin videon alla kommenttikentässä näkyvä kohtausvalikko tulee näkyviin ja käytettäväksi.
Suora linkki videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=-FRlJGTMyik

Laulumaiden muisto – karjalaisia lakeuksilla

Jatkosodan päättymisen jälkeen Suomen piti löytää uusi koti yhteensä noin 430 000 evakolle, joista noin 407 000 oli karjalaisia. Laulumaiden muisto – karjalaisia lakeuksilla on dokumenttielokuva, joka kertoo Etelä-Pohjanmaan alueelle sijoitetuista Karjalan evakoista ja heidän jälkeläisistään. Tässä koosteessa nähdään muutamia otteita elokuvasta. Koosteessa esiintyvät kauhajokelainen Karjalan evakko Yrjö Natri, hänen tyttärensä Suvi-Päivikki Hakola sekä sodan aikana terveyssisarena Karjalan kannaksella toiminut Esteri Koski-Lammi. Toteutus:Tomi Saarijärvi / Islandlake Films